Viha kehossa

Viha kehossa 

Viha voi tuntua kehossa monin eri tavoin. Jokaisella meillä on perimämme ja elämänkokemustemme        kautta tiettyjä kehon alueita, jotka reagoivat herkimmin tunnekuormitukseen. Kun vihaa ei päästetä        ulos, se alkaa usein kertoa itsestään juuri näiden "heikkojen kohtien" kautta.

Vihreä väri ja vihaan liitetyt kehon alueet

Maksa: Perinteisesti maksa yhdistetään vihaan. Maksan toimintahäiriöt tai epätasapaino voivat kertoa pidätellystä vihasta.
Sappi: Ilmaisu "sapettaa" ei ole sattumaa. Ärtymys ja tukahdutettu viha voivat ilmetä sappivaivoina.
Närästys: Mikä polttaa sisällä? Tukahdutettu tunne, joka ei pääse ulos, voi näkyä närästyksenä.

Päänsäryt ja migreenit: "Viha nousee päähän." Pidempään tukahdutettu viha voi lehahtaa esiin voimakkaana päänsärkynä. Jos tähän reagoi pelkästään vain lääkkeellä (esim. buranalla), eikä pysähdy kuuntelemaan kehoa, tärkeä viesti jää huomaamatta.

Iho, meidän konkreettiset rajat, väli meidän ja ulkomaailman välillä.

Tulehdukset, yhteydessä rajoihin, joku ulkopuolinen tunkeutuu rajojen yli.

Kuuntele kehoa – mitä se yrittää kertoa?

Sen sijaan että vaientaisimme oireet, voimme kysyä:

Mitä keho tarvitsee?

Voisiko tunteelle antaa aikaa ja tilaa?

Mitä yrität minulle kertoa?

 Joskus viha voi olla surun suojatunne. Toisinaan taas ensin tulee itku, mutta pinnan alla olisi ollut              tarve ilmaista vihaa – jota ei osata tai uskalleta näyttää. Yhteiskunnassa suru on usein                                    hyväksytympää kuin viha. Viha voi olla vuosien mittaan tukahdutettua, jolloin sen tavoittaminen voi          vaatia aikaa ja lempeää uteliaisuutta.

 Kun vihan antaa tulla ja sitä kuuntelee, sen alta voi nousta suuri, puhdistava suru. Tulppa aukeaa –             ja se voi olla valtavan vapauttavaa.

Kehon viestit vihaan liittyen

Leuat: Kireys leuoissa voi kertoa asioista, joita et ole saanut tai uskaltanut sanoa. Pidätelty puhe voi ilmetä bruksismina (hampaiden pureminen tai narskuttelu). Kysy itseltäsi: Mitä haluaisin sanoa ääneen?
Kuumat aallot: Viha voi tuntua kehossa kuumina, äkillisinä aaltoina, varsinkin, jos se nousee päähän. 
Suonikohjut: Ylikiltteys ja miellyttämisenhalu voivat liittyä siihen, että vihaa ei ilmaista. Ollaan "täydellisiä", ei tarvita mitään – mutta samalla menetetään yhteys omiin rajoihin ja haluihin.

Viha ja rajat

Viha liittyy olennaisesti rajojen tunnistamiseen ja suojelemiseen. Se auttaa meitä sanomaan "ei", puolustamaan itseämme ja läheisiämme. Viha on kuin sisäinen voimaeläin – se ei ole tuhoavaa, jos sen kanavoi oikein, vaan suojelee ja pitää huolta.

Viha, elämänvoima ja seksuaalisuus

Viha on myös elinvoimaa – se vie eteenpäin, antaa energiaa ja auttaa saavuttamaan haluamaansa. Kun terve yhteys vihaan on kadoksissa, voi seurauksena olla:

saamattomuus
uupumus
heikentynyt seksuaalisuus
rajojen hämärtyminen
oman halun katoaminen

Kun viha virtaa vapaasti ja turvallisesti, syntyy myös yhteys omaan haluamiseen, elämänvoimaan ja seksuaalisuuteen. 

Yhteys omaan vihaan alkaa rakentumaan 2-3 vuotiaana. Lapelle voi olla pelottavaa kohdata itsessään voimakas halu, voima ja kokemus siitä, että voi itse määrittää rajoja. Mukana tulee myös vastuu omasta voimasta. Aikuisella on tärkeä rooli lapsen rinnalla, näyttää, että omaa voimaa ei tarvitse pelätä ja että sen kanssa oppii elämään yhteistyössä. Sitä voidaan yhdessä tutkia. Haasteellista on, jos aikuisella ei ole itsellään yhteyttä omaan vihaansa ja voimaansa, silloin myös lapsen näyttämä viha voi pelottaa ja aikuinen voi yrittää hallita lasta ja lapsen rekatioita, jolloin lapselle viestitetään, että viha on jotain pelottavaa, mitä täytyy rajoittaa ja padota, jopa piilottaa. 

Myöhemmin tämä saattaa alkaa näkyä vihan varjoina ja epäterveenä vihana, esim. äkilliset tunnepurskahdukset, toisiin kohdistuva patoutetusta vihasta johtuva pahan olon purkaminen, ylikiltteys, rajattomuus, masennus. 

Vihan purkaminen turvallisesti

Vihaa voi ja saa purkaa – mutta turvallisesti. Esimerkiksi:

Huutaminen tyynyyn tai metsään
Fyysinen liike: juoksu, tanssi, potkiminen pehmeään alustaan
Kirjoittaminen tai piirtäminen
Kehollinen läsnäolo: tunnetaan tunne, annetaan sen virrata, ei estetä

On tärkeää, ettei vihaa pureta toisiin ihmisiin tai eläimiin. Myös huutamiseen kannattaa valita paikka, jossa se on turvallista eikä häiritse muita.

Lopulta terve viha virtaa kehosta ja olemisesta vain olemalla esim. lempeät sanat "ei kiitos" ja "haluan tätä". Vihaa ei tarvitse pelätä. 

Lopuksi

Viha ei ole vihollinen – se on viesti. Se haluaa kertoa, että jokin ei ole oikein, että jokin asia vaatii huomiota. Kun vihaa ei kuunnella, keho puhuu puolestamme. Kun uskallamme pysähtyä, kuunnella ja kunnioittaa sitä, viha voi muuttua voimaksi, joka suojaa, kantaa ja vie kohti aitoa itseä.